Lappeenrannan Kerho Oy:n historiaa

Yhtiön perustaminen

Jo vuonna 1932 yritettiin Lappeenrantaan perustaa herrojen kerho tai pikemminkin klubi, kuten tuohon aikaan sanottiin. Klubiyhdistys saatiinkin perustettua, mutta varsinainen hanke raukesi kuitenkin ilmeisesti sekä varojen että sopivan klubihuoneiston puutteeseen.

Ajatus jäi kuitenkin elämään ja keväällä 1944 ryhtyi toimitusjohtaja Viljo Suni keräämään kerholle peruspääomaa. Tavoite oli 700 000 markkaa ja se saavutettiin vielä saman vuoden aikana. Joulukuussa 1944 allekirjoitettiin yhtiösopimus ja vahvistettiin yhtiöjärjestys. Helmikuussa 1945 pidettiin perustava yhtiökokous.

Puheenjohtajat

Kuluneen runsaan 60 vuoden aikana ovat yhtiön hallituksen puheenjohtajina toimineet ekonomi Willy Forsell 1945, toimitusjohtaja Viljo Suni 1946-48, toimitusjohtaja Wäinö Pelkonen 1949, toimitusjohtaja Viktor Rämö 1949-1954, pankinjohtaja Mauno Kivinen 1954-55, telakkamestari Jukka Ahonen 1956-63, pormestari Lauri A.Liira 1964-75, pankinjohtaja Ilkka Miettinen 1976-79, toimitusjohtaja Ossa Drews 1980-82, pankinjohtaja Ilkka Miettinen 1983, kaupunginvouti Eero A. Salmi 1984, pankinjohtaja Ilkka Miettinen 1985-86, ekonomi Erkki Suni 1987-99, toimitusjohtaja Risto Kiljunen 2001-2006, arkkitehti Klaus Pelkonen 2007-2011, toimitusjohtaja Ari Korhonen 2012-   2015 ja vuodesta 2016 lähtien hallituksen puheenjohtaja Timo Multanen 

Kerhohuoneisto

Ensimmäinen kerhohuoneisto sijaitsi Koulukatu 8:ssa Osuusliike Yhtymän ravintolan yhteydessä. Pieni vuokrahuoneisto ilman omaa ravintolaa ei pitkään tyydyttänyt kerhon osakkaita ja käyttäjiä. Jo ensimmäisen toimintavuoden aikana ostettiin oma kiinteistö Ainonkadun ja Kirkkokadun kulmasta. Tarkoituksena oli rakentaa siihen omat toimitilat. Tarkemman pohdinnan jälkeen päädyttiin kuitenkin siihen tulokseen, että sijainti ei ollut kerhohuoneistolle sopiva ja niinpä vuonna 1949 tehtiin Oy Etelä-Savon kanssa sopimus, jonka perusteella rakennettiin 400 m2 suuruinen oma kerros mainitun yhtiön omistaman rakennuksen päälle Kauppakatu 41:ssa.

Uudet kerhotilat suunnitteli arvostettu arkkitehti Aarne Ervi. Koko varsinaisen kerroksen lisäksi kuului toimeksiantoon myös koko sisustuksen suunnittelu huonekaluja ja valaisimia myöten. Uusi hieno huoneisto otettiin juhlallisesti käyttöön helmikuun alussa 1950. Huoneisto oli arkkitehtonisesti erittäin onnistunut ja perustellusti voidaankin sanoa, että Lappeenrannan Kerho Oy teki merkittävän kulttuuriteon tässä rakennusprojektissa. Valitettavasti huoneisto tuhoutui pahoin tulipalossa 1961. Palon jälkeinen korjaus oli arkkitehtoniselta tulokseltaan jo selvästi alkuperäistä huonompi.

1980-luvun alussa korjattiin kerhotilat perusteellisesti. Suunnittelijana toimi arkkitehti Timo Vuori. Tulos oli varsin hyvä. Huoneistoa ei entisöity alkuperäiseen asuunsa, koska siihen ei ollut taloudellisia edellytyksiä. Sitä vastoin uusilla materiaaleilla ja tekniikoilla onnistuttiin luomaan alkuperäisen toteutuksen henkeä suuressa määrin. Ratkaisu oli valoisa ja tyylikäs.

Ravintolanpitäjän vaihduttua muutaman vuoden kuluttua halusi uusi ravintoloitsija uudistaa ravintolatilat mieleisekseen. Kerhon oli tämä vaatimus hyväksyttävä, koska ravintolan pitäminen korkean kerrostalon ylimmässä kerroksessa oli vuosien mittaan osoittautunut melko hankalaksi. Lopputulos oli arkkitehtonisesti heikko eikä se liiemmälti parantanut ravintolan kannattavuuttakaan.

Myöhempinä vuosina sisustuksen taso ei korjaantunut - pikemminkin päinvastoin. Uudistukset noudattivat kulloisenkin ravintoloitsijan makusuuntausta, koska keskeisenä pyrkimyksenä oli tietysti saada ravintolatoiminta kannattavaksi, jotta vuokralainen pystyi maksamaan kerholle kulloisenkin vuokran.

Lappeenrannan Kerho Oy oli 1960-luvulla tehnyt rakennuksen omistajan Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiön kanssa sopimuksen, jonka mukaan kerhon omistama huoneisto siirtyy vähitellen tämän omistukseen. Tällä perusteella yhtiön vastike oli melko edullinen ja näin talon omistaja ajan kuluessa sai tämänkin huoneiston haltuunsa. Vuoden 2003 lopussa päätti kerho muuttaa ja myi loput osat omistamastaan huoneistosta Karjalaisen Kulttuurin Edistämisäätiölle.

Vuoden 2004 alussa siirtyi Lappeenrannan Kerho Oy Lappeenrannan Upseerikerhon perinteikkäisiin tiloihin. Jo muutaman vuoden kuluessa on voitu todeta, että ratkaisu on tuonut mukanaan monia etuja - vanha arvokas rakennus saadaan aktiivisempaan käyttöön kun siellä toimii kaksi kerhoa yhden sijasta, ravintolatoiminta on nyt oikein mitoitettu ja ennen kaikkea biljarditoiminnalle on saatu monipuolisemmat tilat.

Kerhotoiminta

Alun perin Lappeenrannan Kerho Oy perustettiin herrojen kokoontumispaikaksi. Jo vuonna 1932, jolloin kerhoa tai klubia yritettiin kaupunkiimme perustaa, oli tarkoituksena "valmistaa jäsenilleen tilaisuus vapaaseen, tuttavalliseen seurusteluun ja ajanviettoon suljetussa piirissä sekä täten herättää jäsenissään harrastusta yhteiskunnallisiin ja sivistyksellisiin rientoihin".

Yhtiön perustamisen aikoihin - välittömästi jatkosodan loputtua - oli maailma aivan toisenlainen kuin tänään. Silloin alkoi kiivas jälleenrakentamisen kausi. Sodan tuhot oli korjattava, kaikesta oli pulaa, elintarvikkeet olivat kortilla ja suurin osa miehistä oli ollut sodassa jopa viisi vuotta yhteen menoon. Menetetty aika oli saatava takaisin.

Biljardi ja korttipelit kuuluivat alusta alkaen keskeisenä osana kerhon toimintaan. Läheinen suhde Helsingin Suomalaisen Klubin kanssa alkoi näihin aikoihin ja on jatkunut hyvin hedelmällisenä näihin päiviin saakka ja jatkuu edelleen.

Omaan vuonna 1949 rakennettuun huoneistoon tehtiin myös erinomainen ravintola, jossa monilla kerhon jäsenillä oli tilaisuus syöttää ja juottaa liikekumppaneitaan. Niin sanotut pitkät lounaat olivat muodissa niihin aikoihin. Tämä perinne jatkui aina 1960-luvulle saakka ja hiipui sitten vähitellen. Vuonna 1975 vuokrattiin ravintolatoiminta ulkopuoliselle, koska kerholle se oli ollut tappiollista. Jälkeenpäin on osoittautunut, että ei ravintolatoiminta noissa tiloissa - viidennessä kerroksessa - ole kenellekään ollut mitään kullan vuolemista. Sodan jälkeisistä ajoista oli tultu aivan uuteen aikaan. Pitkiä lounaista ei enää syöty ja juotu. Televisio ja perhe pitivät miehet yhä tiiviimmin kotona.

Nyt ollaan taas aivan uuden tilanteen edessä. Toimitaan uudessa paikassa, jolla on vankat perinteet. Kaksi kerhoa toimii nyt rinnakkain, jolloin ainakin teoriassa käyttäjäpotentiaalia pitäisi löytyä enemmän. Muutos on myöskin se, että juuri eläkkeelle siirtyneitä tai siirtymässä olevia jäseniä on entistä enemmän ja suurella osalla heistä on runsaasti aktiviteettia jäljellä. Toivottavaa olisikin, että eri sukupolvet voisivat kohdata kerholla ja laajentaa toinen toistensa kokemuspiiriä.

Hyvät esitelmät ja erilaiset perinteiset vuosijuhlat ovat aina kuuluneet kerhon keskeisimpään toimintaan. Uutena ovat tulleet kerhon järjestämät erilaiset yhteiset matkat, jotka aina ovat avec-tilaisuuksia. Nämä ovat saaneet suuren suosion. Tutulla joukolla voidaan laajentaa yhteistä kokemuspiiriä. Tämä on selvästi lisännyt jäsenten keskinäistä koheesiota ja rouvien ymmärrystä miestensä harrastusta kohtaan.

Karikatyyrit

Jo vuonna 1946 teetettiin muutamista ansioituneesta jäsenestä karikatyyrit. Tämän huomionosoituksen kohteeksi tulivat Willy Drews, Otto Hiltunen ja Jalmari Talste. Alun perin on idea saatu Helsingin Suomalaiselta Klubilta, jossa oli pitkään ollut tapana teettää jokaisesta puheenjohtajasta karikatyyri. Lappeenrannan Kerholla ei ole rajoituttu pelkästään puheenjohtajiin. Oman karikatyyrinsä ovat saaneet monet muutkin aktiivijäsenet. Kerholla saatujen ansioiden lisäksi on valintatilanteessa otettu huomioon myös toiminta yhteiskunnassa ja ammatissa. Yhtiön hallitus valitsee vuosittain ne 3-5 jäsentä, joista teetetään karikatyyri. Ensimmäiset karikatyyrit teki taiteilija Soini Talaskivi. Hän jatkoi korkeatasoista työtään aina vuoteen 1966 saakka. Tämän jälkeen ovat karikatyyrejä laatineet mm Vorna Nokelainen, Aimo Vuorinen, Pentti Pihlman, Pekka Vuori ja Viktor Urajevski. Tällä hetkellä kerholla on yhteensä  300 karikatyyriä. Se on merkittävä kokoelma lappeenrantalaisista miehistä, joista suuri osa on ollut myös huomattavia vaikuttajia omalla alallaan kaupungissamme.

Tulevaisuuden näköaloja

Lappeenrannan Kerho Oy on siirtynyt muuton yhteydessä kehityksessään aivan uuteen vaiheeseen. Vuonna 1932 kirjattu ajatus kerhon tarkoitusperästä on kuitenkin edelleen täysin käyttökelpoinen periaate noudatettavaksi. Maailma ympärillä on melkoisesti muuttunut. Pitkät lounaat ovat poistuneet, televisio ja monet erilaiset harrastukset vievät ihmisten aikaa. Toisaalta on havaittu, että sosiaalista kanssakäymistä on lisättävä. Se on ihmiselle hyväksi. Kiinnostus erilaisiin kulttuuriharrastuksiin on lisääntynyt. Keski-ikä on merkittävästi kasvanut, yhä vanhemmat ikäluokat ovat vielä aktiivisia. Näistä realiteeteista lähtien kerhon toimintaa kehitetään siinä hengessä, joka jo 75 vuotta sitten on paperille kirjattu.

Upseerikerho - oldie Lappeenrannan Kerho Oy toimii perinteikkäässä Upseerikerhossa. Kuva on 1900-luvun alusta.
Karikatyyrit 1991 V.1991 Karikatyyriveljet kerholla 9.9.1991.
Ravintola -80 Ravintola, Timo Vuori -80.